Palvelumuotoiluajattelua hankesuunnitteluun!

muutoksen_blueprint

Monella järjestöllä on tällä hetkellä meneillään yksi vuoden tärkeimmistä ajoista. Toukokuu puurretaan kuumeisesti STEAlle (Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskukselle) osoitettujen hankehakemusten parissa, joiden avulla voidaan edistää kestävää hyvinvointia Suomessa.

Hankehakemukset ovat prototyyppejä järjestöjen eteenpäin viemistä muutoksista.

Muutoksen prototyyppiä ei voi luoda nostamatta keskiöön ihmisiä, joita muutokseen tarvitaan. Ihmiskeskeisyydestä puhutaan paljon myös muotoilualalla. Maailmalla termi ”human centered design” on jo ohittanut termin ”service design”. Mutta mitä ihmiskeskeisyys on?

Nimensä mukaisesti ihmiskeskeisyys on organisaatioiden ja niiden toiminnan tarkastelua erilaisten ihmisten näkökulmasta. Ihmiset, joiden välisestä vuorovaikutuksesta organisaatiot, palvelut ja muutokset muodostuvat, nostetaan keskiöön systemaattisesti, joka keskustelussa. Ilman ihmisiä ja heidän välistä vuorovaikutusta ei olisi myöskään yhtään yhdistystä tai järjestöä. Olisi vain tyhjiä taloja ja nettisivuja.

Ihmiset on siis syytä nostaa keskiöön myös hankehakemuksia muotoillessa. Miksipä ei lähteä liikkeelle vaikka hankesuunnitelmassa esitettyyn ratkaisuun liittyvien ihmisten profiloimisesta! Yleisellä tasolla järjestöjen ja yhdistysten työ muodostuu

1. Ihmisistä, jotka kanavoivat toimintaan rahaa, jotta se on ylipäänsä mahdollista. Järjestöihin raha virtaa pääasiallisesti valtiollisilta toimijoilta (STEA, Ulkoasiainministeriö, Opetus- ja kulttuuriministeriö yms.), säätiöiltä, yrityksiltä ja yksityishenkilöiltä.

2. Ihmisistä, jotka päättävät toiminnan muodoista, eli toiminnanjohtajista, johtoryhmien ja hallitusten jäsenistä sekä mahdollisista väliportaan päälliköistä. Näitä voidaan kutsua myös johdoksi.

3. Ihmisistä, jotka tekevät toiminnan mahdollisiksi, eli työntekijöistä ja vapaaehtoistoimijoista.

4. Ihmisistä, jotka osallistuvat toimintaan eli kohderyhmän jäsenistä, hyödynsaajista tai oikeudenhaltijoista. He ovat ihmisiä, joiden elämässä ehdotettujen muutosten pitäisi näkyä –loppukäyttäjiä, voitaisiin palvelumuotoilussa määritellä.

Näistä kaikkia voidaan ajatella järjestötoiminnan asiakkaina. Valitettavan usein asiakkuudet määrittyvät kuitenkin pääasiallisesti sen mukaan, mistä virtaa taloon rahaa.

Yrityspuolella tämä ei ole ongelma. Asiakas voi olla samanaikaisesti sekä se, joka tuo rahan taloon, että se, joka osallistuu toimintaan. Esim. kuntosalissa kuntosalille tulija itse maksaa palvelusta ja samalla myös käyttää sitä. Jos kuntosalilla kävijä ei ole tyytyväinen palveluun, hän ei enää lähde salille ja jättää jäsenmaksunsa maksamatta. Yrityksen täytyy joko parantaa palvelua vastaamaan kuntoilijan tarpeisiin tai lopettaa se kokonaan.

Järjestö- ja yhdistystoiminnassa se, joka käyttää järjestön tuottamaa toimintaa, ei kuitenkaan välttämättä tuo taloon euroakaan. Toiminnan mahdollistava raha virtaa usein sisään mitä suurimmissa määrin aivan toisilta ihmisiltä -sellaisilta, jotka eivät itse käytä järjestön palveluita, vaan toimivat yksinomaan toiminnan rahoittajina. Palvelumuotoilulla on tässäkin paljon annettavaa.

Parhaat hankeideat syntyvät yhteiskehittämällä. Koska hankehakemuksissa esitetyt ratkaisut ja ongelmat määrittyvät sen mukaan, kuka on niitä määrittelemässä, on erityisen tärkeää muistaa kutsua mukaan muutoksen loppukäyttäjät; mielenterveystoipujat, päihdekuntoutujat, maahanmuuttajat, kehitysvammaiset ihmiset, ikääntyvät, nuoret, lapset… heidät, joiden elämään muutoksia ollaan rakentamassa.

Jos aika on kortilla, heidät voi aina kutsua kahville ja esitellä heille oman hankehakemuksen muutoslogiikan. Kysymällä mikä siinä toimii, mikä ei, mitä kannattaisi vähentää, mitä lisätä, mitä poistaa saadaan hahmoteltua muutospolkuja -muutosten blue printejä-, jotka ovat ehkä jopa mahdollisia. Ihan niin kuin palvelumuotoilussakin –saamme aikaan palveluja, jotka vastaavat mahdollisimman hyvin varsinaisen asiakkaan eli loppukäyttäjien tarpeita.

Ei kun hommiin siis, eikö niin –vielä on kuukausi aikaa!

Jaakko Blombergin vinkeillä entistä parempaa yhteiskehittämistä?

 

IMG_7592

Siivouspäivä, Kallio Block Party,  Kalasataman vapaakaupunki, Konepaja-liike, Illallinen taivaan alla, Pasilan katutaidekaupunginosa… Mitä yhteistä on näillä, tuhansia ihmisiä liikuttaneilla, yhteisöprojekteilla?

Sen lisäksi, että niiden takana on sama mies, Jaakko Blomberg, löytyy niiden järjestämisestä ja muotoilusta myös monia elementtejä, joista voisi olla hyötyä mitä erilaisempien palveluiden ja toimintojen muotoilussa.

Pääsin kuulemaan Jaakon puheenvuoroa eilen Pohjanmaan Osallisuusareenalla. Päivän teemana oli osallisuuden edistäminen. Asia, josta puhutaan paljon, ja jonka mahdottomuutta kauhistellaan monilla foorumeilla, on myös onnistunut monissa projekteissa. Miksipä ei siis ammentaa niistä?

Jaakko Blombergin vinkkejä yhteisöjen liikuttamiseen ja yhdessä tekemisen meiningin edistämiseen on kymmenen. Monet niistä ovat tuttuja myös oman työni puolesta. Nämä voisikin kaikki ottaa käyttöön minkä tahansa toiminnan muotoilussa!

Tässä Jaakon vinkit:

  1. Vastaa tarpeeseen. Huomioi se, että ihmiset eivät välttämättä sanota tarvettaan heti ääneen
  2. Luo selkeä konsepti. Nimi kertoo ihmisille paljon, tee siitä selkeä ja kutsuva. Kerro mitä, missä, milloin, kuka ja miten tehdään. Jaakon vinkki: jos et voi kuvailla ideaasi kolmella lauseella, ideasi on todennäköisesti huono.
  3. Varmista, että visio on yhteinen ja jaettu. Ole valmis muuttamaan tätä, mikäli ihmiset niin toivovat –perustellusti. Älä siis jää jumiin alkuperäiseen ideaan, vaan ota muiden näkemykset huomioon.
  4. Varmista, että rakenne on selkeä. Luo selkeät raamit, ohjeet ja työkalut –mutta ole myös valmis muuttamaan niitä tarvittaessa.
  5. Jätä luovuudelle tilaa. Älä luo turhia rajoituksia. Huomioi, että ihmiset haluavat usein luoda jotain itse.
  6. Tee osallistumisesta helppoa. Ei ole välttämätöntä sitoutua pitkäksi aikaa. Osallistujat voivat vaikuttaa siihen, millä tavalla he osallistuvat. Suuri suunnittelu ei ole tarpeellista.
  7. Osallistumisen on oltava palkitsevaa. Palkintoja on monenlaisia: hyvän tekeminen, ystävien löytäminen, hauskanpito, jonkin merkityksellisen tekeminen, jonkin isomman ilmiön osana oleminen, ainutlaatuinen kokemus, raha…
  8. Ole avoin. Ilman tietoa ihmisellä ei ole osallisuuden tunnetta. Kommunikoi siis paljon ja ajoissa. Älä luo vääriä odotuksia. Tee liittyminen aina mahdolliseksi.
  9. Ole läsnä. Ole läsnä auttaaksesi ja reagoi kysymyksiin, ongelmiin ja ehdotuksiin.
  10. Varmista, että osallistuminen on houkuttelevaa. Tuota hyvät tekstit, graafinen suunnittelu, nettisivut ja kuvat. Ne houkuttelevat ihmisiä.

Ja avain on tietenkin rohkea kokeileminen. On helpompi saada anteeksi kuin pyytää lupaa, sanoo Jaakko. Tämän listan avulla voi tarkistaa minkä tahansa toiminnan –onko nämä pointit otettu huomioon vai onko jossain kohtaa mahdollisuus parantaa?

Kiitokset Jaakolle ja ei kun kokeilemaan!

IMG_7615

Palvelumuotoilun 12 käskyä

Pääsin perjantaina Suomen palvelumuotoilijoiden verkoston tarjoamaan illanviettoon Goforelle kuuntelemaan erästä palvelumuotoilukirjallisuuden johtohahmoista –Marc Stickdornia. Marcin viimeisin tapa jäsentää palvelumuotoilua (kyllä, palvelumuotoilija iteroi eli muotoilee jatkuvasti myös omaa diskurssiaan!) kiteytyy 12 käskyn ympärille -12 Commandments, kuten hän itse näitä nimittää.

Marcin vapaasti suomentamani 12 pointtia ovat erinomainen muistilista myös järjestö- ja yhdistystyön kehittämiselle:

  1. Kutsu sitä ihan miksi vain. Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Niin myös sillä prosessilla, näkökulmalla ja työkalupakilla, jota tällä hetkellä palvelumuotoiluksi  kutsutaan. Työskentelytavan nimellä ei kuitenkaan ole väliä, vaan sisällöllä.
  2. Tee surkeita ekoja luonnoksia. Aloita ongelmien ja ratkaisujen visualisointi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja jaa ajatuksesi muiden kanssa. Luonnostele muutospolkuja, uuden organisaation muotoa, hankesuunnitelman sisältöjä vihkoon, fläpille, mihin vain -ennen kuin kirjaat sen Word-dokumenttiin.
  3. Olet fasilitaattori. Muutosta muotoilevien tärkein tehtävä on fasilitoida muiden muutospolkua, eli saattaa erilaisia ihmisiä yhteen ja edistää heidän välistään vuoropuhelua ja ymmärrystä. Tämä on edellytys myös parhaalle järjestötyölle.
  4. Tee, älä puhu. Palvelumuotoilulle (tai miksi sitä haluatkaan kutsua), on olennaista tehdä ja toimia, ei puhua. Eli: rakenna,  visualisoi, piirrä, näyttele -opi ongelmasta ja ratkaisuista toimien, ei puhuen. Tekeminen saa ajattelemaan aivan eri tavalla, kuin asioiden suora sanoittaminen.
  5. Joo, mutta… & joo, ja… Pidä ovet ja ikkunat auki erilaisille vaihtoehdoille sekä ongelmien että ratkaisujen etsimisessä ja muistuta myös muita siitä, että kaiken voi aina myös tehdä toisin.
  6. Löydä oikea ongelma ennen kuin ratkaiset sen oikein. Panosta siihen, että löydät tarpeet, joita ihmisillä on ja luo ratkaisu vasta sitten. Myös järjestötyötä on tärkeää muotoilla omat oletukset unohtaen. Panosta siis siihen, että löydät aidot tarpeet ihmisten elämästä ja luo sitten vasta niihen ratkaisuja.
  7. Kokeile aidossa maailmassa. Kun luonnoksesi on valmis, näytä se niille, joiden elämää niillä pyrit muuttamaan. Mikä siinä toimii, mikä ei? Mitä pitäisi vielä muokata? Testaa luonnosta siellä, missä ihmiset arjessaan ovat -älä oman toimiston sisällä.
  8. Älä laita kaikki munia samaan koriin. Moneen haasteeseen on monia erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja. Muista pitää ne kaikki elossa. Voihan olla, että aluksi ajattelemasi ratkaisu ei toimikaan.
  9. Pointti ei ole hienot työkalut, vaan maailman muuttaminen. Palvelumuotoilu tarjoaa hienoja työskentelypohjia tai templeittejä ja termejä. Nämä eivät kuitenkaan ole avain muutosten luomisessa. Muutos itsessään on kaiken A ja O.
  10. Suunittele iterointi ja muuta suunnitelmia. Muista muokata ja mokata, muokata ja mokata niin kauan kuin on tarve. Ekan luonnoksen ei kuulukaan vielä toimia. Eikä ehkä tokan, eikä kolmannen, eikä neljännenkään. Huomioi tämä kun suunnittelet muutoksia.
  11. Tsuumaa läheltä kauas ja kaukaa lähelle. Tarkastele ihmisten arkea läheltä ja kaukaa, tietoisesti. Pyri ymmärtämään laajempaa kokonaisuutta, jossa se muodostuu ja samalla yksilön erityistilannetta.
  12. Ihan kaikki on palvelua. Palvelut ovat prosesseja, joissa liikkuu tietoa, taitoa tai kompetensseja ihmisten välillä. Kaikkia näitä käskyjä voi soveltaa kaikkiin sellaisiin prosesseihin. Katsele ympärillesi -näitä on kaikkialla!

palvelumuotoilun12käskyäStickdorn_1

 

 

Työntekijä- ja vapaaehtoiskokemuksia parantamalla 147 % parempaa maailmaa?

ihmisetKun organisaatioita ja niiden prosesseja lähdetään muotoilemaan, harvinaisen usein työntekijät tai vapaaehtoiset jäävät unholaan. Asiakas- ja käyttäjäkokemushypetyksen lomassa turhan usein unohtuu, ettei asiakkaiden, käyttäjien, kohderyhmien tai hyödynsaajien kokemuksia voi parantaa ilman, että lähtee ensin liikkeelle ”talon sisältä”, työntekijä- ja vapaaehtoiskokemuksista. Hyvät asiakaskokemukset kun muodostuvat aina työntekijän tai vapaaehtoisen ja hänen kanssaan asioivan ihmisen vuorovaikutuksessa.

Olen pohtinut työntekijä- ja vapaaehtoiskokemuksissa piilevää potentiaalia jo jonkin aikaa. Sitten törmäsin Teemu Hankasen ja Amalia Ojasen puheenvuoroon Suomen Kuvalehdessä. Sen mukaan järjestöissä vastuu työhyvinvointi- tai kuormituskysymyksistä siirtyy helposti työntekijöille.

Kirsikka Selanderin syyskuussa 2018 julkaistu väitöskirjatutkimus tiivistää erinomaisesti järjestötyöntekijöiden ja –vapaaehtoisten kokemuksiin liittyvät haasteet (s. 10-11).

”Palkkatyö ei ole yhtä vakiintunut osa kolmannen sektorin toimintaa kuin se on yksityisellä ja julkisella sektorilla. Toiminta on organisoitu pitkälti vapaaehtoisvoimin, mikä leimaa organisaatiokulttuuria. Vapaaehtoistyön logiikan mukaisesti kolmannen sektorin toimintaympäristö sallii työntekijöille suhteellisen itsenäisen työotteen ja runsaasti mahdollisuuksia hyödyntää omaa osaamistaan. Sen kääntöpuolena on kuitenkin tietty työn organisoimattomuus, mikä ilmenee muun muassa työhön liittyvänä kiireenä ja ennakoimattomuutena. Kiire ja ennakoimattomuus hankaloittavat työssä suoriutumista, mikä voi edelleen heikentää palkansaajien työhyvinvointia.

Kolmannella sektorilla työhyvinvoinnin kehittämistä ja siitä huolehtimista hankaloittavat lisäksi työyhteisöön liittyvät jännitteet ja rahoituspohja, jotka eivät huomioi työhyvinvointiin liittyviä asioita. Kolmannella sektorilla työantajana toimivat useimmiten vapaaehtoisista koostuvat hallitukset, joilla ei ole välttämättä riittävää osaamista palkkatyön johtamiseen. Lisäksi heidän suhtautumisensa organisaation toimintaan on toisenlainen kuin palkansaajilla. Vapaaehtoiset työskentelevät organisaation hyväksi omalla vapaa-ajallaan ilman korvausta, joten on esitetty, että he odottavat tietynasteista vapaaehtoistyön eetosta myös. He voivat esimerkiksi odottaa palkansaajien tinkivän työsuhde-eduistaan organisaation hyväksi tai siirtävän työaikaansa iltoihin ja viikonloppuihin, jolloin myös vapaaehtoiset ovat toiminnassa mukana. On myös havaittu, etteivät hallitukset ole innokkaita panostamaan palkansaajien työhyvinvoinnin kehittämiseen, sillä heidän näkökulmastaan palkansaajat ovat korvattavissa, kun taas työhyvinvointiin käytetyt varat ovat pois organisaation varsinaisesta toiminnasta. Näin ollen yhteistoiminta vapaaehtoisten kanssa voi osaltaan lisätä organisaation sisäisiä jännitteitä ja heikentää palkansaajien työhyvinvointia.”

Mistä sitten lähteä liikkeelle? Ihmiskeskeinen muotoiluajattelu (human centered design) on tähän oiva työkalu. Lähde liikkeelle omista työntekijöistä ja vapaaehtoisista ja selvitä, mistä heidän työpäivänsä koostuvat ja mitä hyvä kokemukset näiden päivien sisällä heille tarkoittavat hyödyntäen esim. luotaimia ja ”päivä elämässä”-menetelmiä.

Työntekijä- ja vapaaehtoiskokemusten muotoilu kannattaa kaikin puolin. Jake Trusselin mukaan voittoa tuottavalla puolella työntekijäkokemuksen parantaminen voi parantaa tuottavuutta jopa 147 %.

Mitä jos voisimme luoda vapaaehtois- ja työntekijäkokemuksia muotoilemalla 147 % enemmän yhteiskunnallista hyvää?

Fasilitoi, fasilitoi, fasilitoi!

Mikä on kaikkein tärkein osaamisalue hyvälle palvelumuotoilulle? Fasilitointi! Mitä se sitten oikein on?

Fasilitointi sana tulee englanninkielen sanasta ”facilitation”, joka tarkoittaa sen edesauttamista, että jostain tulee helpompaa. Fasilitointi on tulukset, jotka auttavat pitämään yhteisen liekin hengissä.

Kun työpajan lopuksi kaikki tuntevat tulleensa kuulluksi ja lopputulemana työstetty strategia, tavoite tai muu tuotos on yhtäkkiä kaikkien silmien edessä seinällä tai pöydällä ja näyttää kaikkien mielestä juuri siltä kuin sen pitäisikin, on fasilititaattori onnistunut työssään.

Parhaillaan fasilitointi on kuin taikaa. Kutsutaanhan sitä myös ”ihmisten yhteen tuomisen taiteeksi” erilaisten tapaamisten ja kohtaamisten avulla.

Fasilitoinnin avulla hyvin erilaisestikin ajattelevat ihmiset saadaan systemaattisen työskentelyn ansiosta katsomaan yhteen suuntaan. Fasilitointi on palvelumuotoilupakin työkaluista haastavin ja vaatii paljon harjoittelua, uskallusta ja luovuutta. Fasilitointiosaamista opetetaan kuitenkin palvelumuotoilukursseilla harmittavan vähän (jos etsit tähän apua, ilmoittaudu palvelumuotoiluopintojen lisäksi vaikka xPedion ammattifasilitaattori-valmennusohjelmaan).

Mutta, mistä on sitten hyvä fasilitointi tehty? Tässä oma checklistani:

1. Varmista, että osaat ulkoa laajan kasan menetelmiä, jotta voit vetää tilanteen vaatiessa takataskusta erilaisia menetelmiä ryhmän fasilitointiin. Hyvä paikka aloittaa on tämä.
2. Kokeile erilaisia menetelmiä –ensin vaikka omassa työporukassa. Hio ja päivitä menetelmiä kunkin ryhmän näköiseksi ja kuuloiseksi. Pyri varmistamaan, että menetelmät edesauttavat kaikkien tasavertaisia mahdollisuuksia osallistua.
3. Tee hyvissä avoin huolellinen suunnitelma fasilitoidun session tai prosessin kulusta. Mitä enemmän yksityiskohtia omassa suunnitelmassasi on, sen parempi. Keskustele session pyytäjän kanssa suunnitelman sisällöistä ja varmista, että tavoitteet ovat selvät sekä sinulle, että tilaajalle.
4. Laadi session pyytäjälle selkeä ohjelma, josta hän saa yhdellä vilauksella selville, mitä tuleman pitää.
5. Teetä aiheeseen orientoiva, yksi, helppo, mutta ajatuksia herättävä, ennakkotehtävä.
6. Kartuta kokemuspakkiasi –fasilitoi, fasilitoi ja fasilitoi. Tutustu omaan fasilitointityyliisi! Hanki tarvittaessa lisätietoa ja –kokemusta asioista, jotka tuntuvat vaikeimmilta.
7. Varmista, että tila, jossa fasilitointi tapahtuu, on fasilitoinnin kannalta toimiva. Pystyykö siellä fasilitoimaan tilaisuuden, joka sinulla on mielessä, vai pitääkö tilaa muuttaa?
8. Muista tilaisuuden ruoka ja juomat. Inspiroivatko ne muutokseen vai välittävätkö ne mielikuvan siitä, että asiat jatkuvat kuten ennenkin? Esimerkiksi täältä löydät luovia vaihtoehtoja.
9. Muista piirtää. Piirtäminen auttaa muistamaan, löytämään luovia ratkaisuja ja löytämään yhteisen suunnan. Piirrä ja kutsu osallistujia piirtämään kanssasi!
10. Kiitä osallistujia ja tilaajaa.

Fasilitointi_muistilista

Minkälainen on sinun listasi?

Piirustellen kohti muutoksia?

new doc 2019-01-15 17.51.34_1

Visualisointi on muotoiluajattelun ydintä. Muotoilija ajattelee piirtäen, muovaillen, rakentaen, erilaisia luonnosmalleja eli prototyyppejä tuottaen. Olen itse myös viime aikoina innostunut visualisoimisen taiasta muutoksen luomisessa. Piirtäminen auttaa konkretisoimaan abstrakteja ajatuksiamme, jolloin pääsemme helpommin ”samalle sivulle” muiden kanssa.

Kokeile vaikka!

Pyydä työkaverit kokoon ja pyydä heitä jokaista piirtämään 10 sekunnissa jokin arkinen asia, kuten vaikka ”vaate”. Lopputulema saattaa hämmästyttää ja ihan varmasti ilahduttaa! Joku piirtää housut, toinen puvun, kolmas t-paidan, neljäs viimeistä yksityiskohtaa myöden hiotun asukokonaisuuden. Se, mitä kukin sana meille kuvastaa, saattaa visualisoitua toisen päässä hyvin erilaisena. Visualisoimisen avulla aina ”vaatteesta” puhuessanne voitte palata yhteisesti tehtyyn piirrokseen, ja palauttaa näin mieleen, mistä puhutaankaan.

Samalla tavalla voit herätellä keskustelua erilaisista organisaationne prosesseja. Tehtävänantona voi olla vaikka ”piirrä perehdytysprosessi”, jonka kautta voidaan lähteä tutkimaan, kuinka erilaisena prosessi näyttäytyy eri ihmisten mielissä. Piirtämisen jälkeen piirustukset kannattaa koota seinälle näyttelyksi, jota voidaan yhdessä tarkastella. Mitä piirustukset kertovatkaan meistä ja organisaatiosta?

Piirustelun taika on myös paljon muuta.

Piirustelu auttaa meitä muistamaan asioita paremmin kuin pelkkä kirjoitettu tai kuultu puhe. Näin se edistää myös oppimista, kuten tänään puhuttiin Mukamas Learning Designin innostavassa visuaalisen fasilitoinnin intensiivipäivässä. Kuvat helpottavat kertomista ja ymmärtämistä maailmassa, joka on täynnä erilaisia visuaalisia symboleja –emojeja, meemejä ynnämuita.

Maija Kotamäki muistutti koulutuksessa (josta seuraava kuvakin blogiin päätyi), että tutkimusten mukaan ihmiset myös pitävät toisten ihmisten piirustusten katselusta. Piirustukset tuovat siis hyvää mieltä sekä niiden tekijälle että katselijalle!

img_6966

Ei siis muuta kun treenaamaan. Jos alkuun pääsy tuntuu hankalalta, käy vaikka ensin katsomassa Maijan kaksi ilmaista webinaaria YouTubesta: Visuaalisen fasilitoinnin webinaari 1 ja Visuaalisen fasilitoinnin webinaari 2.

Mukavia piirusteluhetkiä!

Mitä järjestöt voivat oppia Googlelta?

No niin, uusi vuosi, uudet kujeet. Mistä kannattaa aloittaa? Googlesta!

screen shot 2019-01-10 at 9.51.46 am

Google on maailman käytetyin hakukone. Suomessa tehdään päivittäin jopa 30 miljoonaa Google-hakua. Vuonna 2018 googlattiin erityisesti presidentinvaaleja, Airiston helmeä, tuhkarokkoa, kuunpimennystä ja kansalaisaloitetta. Myös aktiivimalli, GDPR, Kalastajatorppa, Oodi ja Liike Nyt! olivat Suomessa googlattujen puheenaiheiden Top-10-listalla.

Mitä tekemistä tällä sitten on järjestöjen kanssa?

Minna Komulainen kirjoittaa kirjassaan ”Menesty digimarkkinoilla”, että digitalisaatio on avain yritysten menestykseen. Samat ihmiset, jotka muodostavat yrityksiä, oppilaitoksia ja muita ihmisten yhteenliittymiä, ovat myös niitä, joista järjestömaailma muodostuu. Niinpä Komulaisen oppeja kannattaa soveltaa yhtä lailla myös järjestöissä. Digitaalisen näkyvyyden kehittämisen ensimmäinen askel on Komulaisen mukaan asiakkaiden kuunteleminen heidän käyttämissään digikanavissa. Google Trends on hyvä paikka aloittaa, sillä sieltä näkee yhdellä silmäyksellä, mitä ihmiset milloinkin hakevat.

screen shot 2019-01-10 at 9.18.04 am

Mihin oma järjestösi hakee ratkaisua? Onko sillä tarjottimellaan jokin ratkaisu, jota vaikka Liike Nyt! tarjoaa myös omalta osaltaan? Ei kun tutkimaan! Nyt emme hae poliittisia linjauksia vaan palvelumuotoiluajattelun peruskauraa eli insighteja, ”sisäpiirinäkökulmia”, oivalluksia siitä, minkälaisten asioiden kanssa ihmiset päivittäiselämässään kamppailevat ja minkälaisten ratkaisujen puoleen he kääntyvät. Mitä Google Trendsin kymmenen haetuinta puheenvuoroa siitä kertovat?

Kun trendit on kartoitettu, Googlelta voi myös lähteä hakemaan vinkkejä siihen, miten nytkäyttää oman järjestön tai yhdistyksen toiminta uudelle vaihteelle Googlen kehittämän Design Sprintin avulla. Testasimme tätä syksyllä pari kertaa myös Kukunorissa. Lopputulemana yksi strategialuonnos ja toipumispelikonsepti ja paljon innostusta ja hyvää mieltä –kannattaa siis ehdottomasti kokeilla!

esitelmä_kuva8

Jos vuonna 2019 pitäisi jotain tiettyä asiaa pitää koko ajan mielessä, sanoisin, että se on kysymysten kysyminen ja uusista paikoista ratkaisuehdotusten hakeminen.

Uteliaisuus on innovatiivisuuden perusta -sitä kannattaa siis vaalia!